Jokaiselle lienee jo tuttu se kokemus ja vähintään toteamus, että kirjoittajan ei kannata jäädä odottelemaan sopivaa inspiraatiota. Tärkeintä on ryhtyä hommiin ja kirjoittaa. Teksti saa olla huonoakin. Kun on edes jotain tekstiä olemassa, se on parempi kuin ei tekstiä ollenkaan. Kehnoltakin tuntuvaa tekstiä voi käydä läpi ja siitä voi karsia toimimattomat kohdat. Minkä tahansa olemassaolevan tekstin muokkaaminen auttaa lähemmäksi sitä, mitä tavoittelee. “Tätä en ainakaan halua. Tuo ei kuulu tähän tekstiin, ehkä jonnekin muualle. Mieluummin vaikka…”

Vaikka innoituksen odottelu ei hyödytä, inspiraatiota voi kuitenkin ruokkia. Sitä myös kannattaa oppia tekemään tietoisesti. Muusat tulevat kohti, kun niitä houkuttelee.

(Pakko todeta tässä yhteydessä, että kirjoittaessa käy kiitollisesti toisinaan niin että se kuuluisa inspiraatio ottaa valtaansa jossakin hetkessä. Silloin se on menoa. Liuska, kohtaus, runo, sanoitus tai luku putoaa syliin sellaisenaan, ja kirjoittajan tehtävä on silloin vain ottaa vastaan ja kirjoittaa. Sellaisena pyörryttävän hienona hetkenä saattaa syntyä kokonaisen teoksen ydinkohta.)

Vire on yksi lempisanoistani. Kun vire on kohdillaan kirjoittamisessa, tekeminen kulkee niin että sanat löytävät paikkansa. Kirjoittaminen on pakotonta. Kun kirjoittamisvire on hyvä, mieli on rento ja vastaanottavainen. Tekstiin sopivia mielleyhtymiä ja ideoita syntyy luontevasti. Kirjoittajan vire on kuin soitin, jonka tilasta ja hyvältä tuntuvasta soinnista voi opetella pitämään huolta.

Miksi inspiraation ruokkiminen ja vireen vaaliminen on tärkeää?

Kirjoittamista voi ajatella tilana tai tapahtumana, johon valmistautuminen on osa tekemistä. Inspiraatiota ja virettä ruokkivat asiat ovat siis tapoja valmistautua. Vireen vaaliminen on myös oman tekemisen kunnioittamista. Se muistuttaa, että otat kirjoittamisen tosissaan (vaikka et liian vakavasti…! Itselle ja omalle tekemiselle nauraminen on sekin yksi avaintaito, ei sitä eikä mitään muutakaan elämässä muuten jaksaisi). Kirjoittamiseen valmistautuminen muistuttaa siitä, että haluat löytää sanat jollekin itsellesi merkitykselliselle ja olet valmis laittamaan itsesi sen takia likoon.

Vireen vaalimisen keinot ovat myös tapa väistää sisäistä vastustusta, joka on kirjoittajalle tuttu tila sekin.

Näitä keinoja voi ajatella myös eräänlaisina siirtymäriitteinä muun tekemisen ja kirjoittamisen välillä.

10 asiaa, jotka auttavat ruokkimaan inspiraatiota ja vaalimaan virettä kirjoittamisessa:

1. Lue sivu tai pari lempikirjaasi ennen kuin keskityt omaan tekstiisi. Pidä työpöydälläsi (tai mikä sitten onkaan kirjoittamispaikkasi: peiton alla, sohvalla, keittiön pöydän ääressä) näkösällä lempikirjojasi. Niitä, joista saat virtaa. Niitä, joita ihailet ja jotka ovat ehkä esikuviasi. Niitä, jotka saavat ideasi ja tunteesi liikkeelle. HUOM. Jos olet sellainen kirjoittaja, joka alkaa tahattomasti kopioida omaan kirjoittamiseensa hiljattain lukemansa tekstin tyyliä, hae inspiraatiota jostain muusta kuin työn alla olevan tekstin lajia eli genreä edustavasta kirjasta (ellei sitten tietoinen tarkoituksesi ole nimenomaan matkia jonkun toisen kirjoittajan tyyliä).

2. Lue jotakin ihan muuta kuin lempikirjojasi. Nappaa hyllystäsi mikä vain tietokirja ja avaa se satunnaisesta kohdasta. Lue netistä sisältöä aiheesta, joka ei sinua yleensä kiinnosta. Tutustu jonkin itsellesi vieraan ammatin kuvaukseen netissä.

3. Altista itsesi runoudelle. Suosittelen lukemaan runoutta, vaikka se ei olisi entuudestaan tuttua tai tuntuisi vaikealta. Runoutta on olemassa loputtoman monenlaista, jokaiselle löytyy jotakin. Kannustan menemään lähikirjastoon treffeille runoushyllyn kanssa. Selaile ja silmäile teoksia, vie muutama mukanasi kotiin lähempää tutustumista varten. Tule vietellyksi.

4. Ota musiikki kirjoittamisen avuksi. Musiikin avulla voi säädellä omia tunteita ja ladata sitä kautta tekstiin tunnelmaa. Minulla musiikki menee nopeasti ihon alle, suoraan verenkiertoon. Tykkään tehdä soittolistoja Spotifyhin joitakin tiettyjä kirjoittamishankkeita varten, tai kasaan soittolistan johonkin vuodenaikaan tai elämänvaiheeseen. Tai jos haluan johonkin tekstipätkään tietynlaista virtaa (aistillista, aggressiivista, lohdutonta, kohottavaa, melankolista), etsin yksittäisen biisin ja annan näppiksen laulaa musiikin voimalla. Biisi soimaan peräkkäin vaikka viisitoista kertaa, kunnes teksti on valmis.

5. Kirjoita pätkä jotain muuta kuin varsinaisesti työstämääsi tekstiä. Päiväkirjaa. Tämän hetken kuulumisia tai suunnitelmia. Kirjoittamiseen liittyviä, sekalaisia muistiinpanoja. Vinkki: Pidä tämä kirjoittaminen lyhkäisenä pyrähdyksenä jos haluat keskittyä johonkin toiseen tekstiin, ettei käy niin että kehität tästä muusta kirjoittamisesta tavan väistellä ja lykätä sitä tekstiä, joka eniten polttelee.
6. Meditoi. Juu. Tiedän (kuulen sinun jo huokaavan tuskasta). Mindfulnessin ja meditoimisen iloja ja hyötyjä pursuaa nyt tuutti jos toinenkin, mutta suosittelen silti kokeilemaan. Kirjoittajalle meditoiminen on oikeasti todellinen aarreaitta. Kyse on oman alitajuisen mielen pitämisestä vastaanottavaisena ja herkkänä luoville impulsseille. Asia saattaa kuulostaa juhlalliselta. Oikeasti se on varsin arkista. Hiljentymistä. Pysähtymistä.

Oma kokemukseni ja uskomukseni on, että luovaa työtä tekevän ei tarvitse varsinaisesti keksiä mitään. Kaikki on jo olemassa. Maailmassa. Alitajunnassamme – sekä yksityisessä että kollektiivisessa. On vain herkistyttävä huomaamaan asioita, poimimaan niitä jotka houkuttelevat itseä eniten ja vetämään yhteyksiä havaintojen välille. Siten syntyvät tarinat.

Luominen on ennen kaikkea kuuntelemista. Aiheiden. Ideoiden. Millaiset aiheet haluavat kulkea juuri sinun kauttasi, mitkä ideat on tarkoitettu taivuteltaviksi juuri sinun hyppysissäsi? Näiden tutkailussa meditoiminen auttaa. Se auttaa myös silloin, kun teksti on jumissa.

7. Tee jotakin käsilläsi. Tiskaa yksi astia. Vie roskat. Keitä kuppi kahvia tai teetä. Kuori ja syö omena.

8. Lainaa puhelinmyyjien käyttämää kikkaa: soita ensin hyvälle ystävälle. Tulet todennäköisesti hyvälle tuulelle ja kun tartut kirjoittamiseen, olet valmiiksi kohottuneessa mielentilassa. (Kuulin joskus jotakin, että kylmiltään ihmisille soittavat puhelinmyyjät kilauttavat ensin hyvälle tutulle päästäkseen myönteiseen tilaan. Reippaassa mielentilassa jaksaa ainakin hetken alkaa soitella ihmisille, joista moni lyö luurin puhelinmyyjän korvaan…)
9. Löydä itsellesi sopivat rutiinit ja rituaalit, jotka auttavat tuohon kirjoittamisvireeksi kutsumaani paikkaan siirtymisessä, on se sitten hetki päällä seisomista, tovi ulkoilua tai tietyn voimatekstin lukeminen. Näitä keinoja voi ajatella myös kirjoittamista helpottavana ehdollistumisena. Siirtymärituaalit auttavat aivoja ymmärtämään, että ahaa, nyt ollaan tekemässä tätä, ja kohta kirjoitetaan.

10. Ole itsellesi armollinen. Älä suorita väkisin mitään kirjoittamiseen liittyvää, älä myöskään tämän listan asioita. Kirjoittaminen ei ole maailman helpoin laji, joten onnittele itseäsi siitä että ylipäänsä olet vastannut kirjoittamisen kutsuun. Kirjoittaminen ja siihen liittyvien kipinöiden ruokkiminen saa olla kepeää, hullua ja huikentelevaista.